Skip Navigation

InitialsDiceBearhttps://github.com/dicebear/dicebearhttps://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/„Initials” (https://github.com/dicebear/dicebear) by „DiceBear”, licensed under „CC0 1.0” (https://creativecommons.org/publicdomain/zero/1.0/)A
Posts
3
Comments
37
Joined
2 yr. ago

  • Yep, infuriatingly installers often default to small /boot volumes, and if you want to change that value better say goodbye to automatic partitioning. Although, after trying to make the installer behave, giving up and manually formatting the drive, I finally got the push required to set up both encrypted root and encrypted /home on separate drives.

    Currently I use an 8 GiB /boot, but I really think Debian installer should start making 2 GiB or even 4 GiB /boot the default now. Dumb to have the installer shoot itself in the foot like this. Ubuntu still does the same thing for some reason, as if we don't have room on the drives to fit a bit more futureproof /boot there.

  • Eikös ihan samoilla perusteilla voisi vaatia kaupoilta rahaa lehtien kansien näkymisestä myymälässä, tai esimerkiksi kirjojen takakansitekstien näyttämisestä kirjakaupoissa? Linkki ei ole uutinen, ja linkinkeräimistä pääasiallinen kohde mihin päädytään on sen artikkelin julkaissut taho, sillä kyllä jos sisältö ihmistä kiinnostaa, niin linkkiä klikataan – se on sitten lehden ongelma jos linkin takaa ei löydy muuta kuin ilmoitus sisällön maksullisuudesta. Ei kukaan ala tilaamaan jotain perähikiän sanomia yhden artikkelin takia, mutta jos artikkelin voisi lukea esimerkiksi kuittaamalla 20 snt kertakustannuksen niin aika moni varmaan olisi tuon valmis maksamaan. Koko lehden digitilaus on vaan yksinkertaisesti liikaa.

    Ylipäätään on hämmentävää miten vähän lehdet suostuu myymään lukuoikeuksia yksittäisiin artikkeleihin, sillä itse ainakin olisin valmis maksamaan kertaluvuista useampia kertoja päivässä. Tämä on ihan noiden uutissivustojen oma ongelma jos ei osata käyttää linkinkeräinten myötä saapuvien asiakkaiden mahdollisuutta hyväksi. Esimerkiksi jenkkimediat ovat kokeilleet yksittäisten artikkelien myymistä ja ymmärtääkseni tuo on ihan toimiva ratkaisu. Vielä kun osaisivat tehdä tuon anonyymisti siten, ettei se yksittäisen artikkelin lukuoikeuden ostaminen vaatisi käyttäjätunnuksia ja kirjautumista...

  • Yep, precisely.

    It's also quite literally one of the recommended methods of installation for e.g. UHB, for which there's even a pre-made script in the repo.

    Edit: Also, Chromium devs are aware of this use case and have even added optimizations for it in the past, as visible in the highlighted comment. And the max hosts file size defaults to 32 MiB which is well over the size I'm using (24 MiB). Makes it even weirder for it to bog down completely when experimenting with a ~250 MiB hosts file, as it should just reject it outright according to implementation.

  • Don't seem to be any disk reads on request at a glance, though that might just be due to read caching on OS level. There's a spike on first page refresh/load after dropping the read cache, so that could indicate reading the file in every time there's a fresh page load. Would have to open the browser with call tracing to be sure, which I'll probably try out later today.

    For my other devices I use unbound hosted on the router, so this is the first time encountering said issue for me as well.

  • You're using software to do something it wasn't designed to do

    As such, Chrome isn't exactly following the best practices either – if you want to reinvent the wheel at least improve upon the original instead of making it run worse. True, it's not the intended method of use, but resource-wise it shouldn't cause issues – at this point one would've needed active work to make it run this poorly.

    Why would you even think to do something like this?

    As I said, due to company VPN enforcing their own DNS for intranet resources etc. Technically I could override it with a single rule in configuration, but this would also technically be a breach of guidelines as opposed to the more moderate rules-lawyery approach I attempt here.

    If it was up to me the employer should just add some blocklist to their own forwarder for the benefit of everyone working there...

    But guess I'll settle for local dnsmasq on the laptop for now. Thanks for the discussion 👌🏼

  • TLDR: looks like you're right, although Chrome shouldn't be struggling with that amount of hosts to chug through. This ended up being an interesting rabbit hole.

    My home network already uses unbound with proper blocklist configured, but I can't use the same setup directly with my work computer as the VPN sets it's own DNS. I can only override this with a local resolver on the work laptop, and I'd really like to get by with just systemd-resolved instead of having to add dnsmasq or similar for this. None of the other tools I use struggle with this setup, as they use the system IP stack.

    Might well be that chromium has a bit more sophisticated a network stack (than just using the system provided libraries), and I remember the docs indicating something about that being the case. In any way, it's not like the code is (or should be) paging through the whole file every time there's a query – either it forwards it to another resolver, or does it locally, but in any case there will be a cache. That cache will then end up being those queried domains in order of access, after which having a long /etc/hosts won't matter. Worst case scenario after paging in the hosts file initially is 3-5 ms (per query) for comparing through the 100k-700k lines before hitting a wall, and that only needs to happen once regardless of where the actual resolving takes place. At a glance chrome net stack should cache queries into the hosts file as well. So at the very least it doesn't really make sense for it to struggle for 5-10 seconds on every consecutive refresh of the page with a warm DNS cache in memory...

    ...or that's how it should happen. Your comment inspired me to test it a bit more, and lo: after trying out a hosts file with 10 000 000 bogus entries chrome was brought completely to it's knees. However, that amount of string comparisons is absolutely nothing in practice – Python with its measly linked lists and slow interpreter manages comparing against every row in 300 ms, a crude C implementation manages it in 23 ms (approx. 2 ms with 1 million rows, both a lot more than what I have appended to the hosts file). So the file being long should have nothing to do with it unless there's something very wrong with the implementation. Comparing against /etc/hosts should be cheap as it doesn't support wildcard entires – as such the comparisons are just simple 1:1 check against first matching row. I'll continue investigating and see if there's a quick change to be made in how the hosts are read in. Fixing this shouldn't cause any issues for other use cases from what I see.

    For reference, if you want to check the performance for 10 million comparisons on your own hardware:

     cpp
        
    #include <stdio.h>
    #include <stdlib.h>
    #include <string.h>
    #include <sys/time.h>
    
    
    int main(void) {
    	struct timeval start_t;
    	struct timeval end_t;
    
    	char **strs = malloc(sizeof(char *) * 10000000);
    	for (int i = 0; i < 10000000; i++) {
    		char *urlbuf = malloc(sizeof(char) * 50);
    		sprintf(urlbuf, "%d.bogus.local", i);
    		strs[i] = urlbuf;
    	}
    
    	printf("Checking comparisons through array of 10M strings.\n");
    	gettimeofday(&start_t, NULL);
    
    	for (int i = 0; i < 10000000; i++) {
    		strcmp(strs[i], "test.url.local");
    	}
    
    	gettimeofday(&end_t, NULL);
    
    	long duration = (end_t.tv_usec - start_t.tv_usec) / 1000;
    	printf("Spent %ld ms on the operation.\n", duration);
    
    	for (int i = 0; i < 10000000; i++) {
    		free(strs[i]);
    	}
    	free(strs);
    }
    
      
  • Thanks for the suggestion – I'll have to give a try to the ungoogled version.

  • Privacy @lemmy.ml

    Seems like Chromium-based browsers run into issues with local DNS blocklists

  • Tavallaanhan sähköposti kärsii samalla tavalla avoimen federoinnin ongelmista, kuten ajoittain liian herkästä defederaatiosta. Asiasta saa hyvän kuvan kun kokeilee pistää oman sähköpostipalvelimen pystyyn ja huomaa, miten vaikeaa niitä viestejä on oikeasti saada lähtemään muille palvelimille niin, että menee oikeasti eteenpäin. Samasta syystä moni palvelu pyytää edelleen tarkistamaan roskapostin joidenkin aktivointiviestien yms. varalta, kun omat sähköpostipalvelimet merkataan usein roskapostiksi, jos nyt edes kulkee vastaanottajalle asti.

    Toki mitä nyt on noita estolistoja Lemmyssä katsonut, niin suurin osa estetyistä instansseista on sitä hyvästä syystä. Änkyrävasemmiston (tankies) ja muiden instanssien välinen estojen taistelu on sitten asia erikseen, ja vaikuttaa herättävän aika vahvoja tunteita säännöllisin väliajoin, suuntaan ja toiseen 😅

  • Good link that, I'll have to add those flags to my list of aliases

  • The more frustrated you are when running git blame the more likely the command turns out to be a mirror.

  • Not sure about others in fennoscandia, but at least Finland has multiple large co-ops. One of the largest banks, OP ( literally named co-op bank) is a co-op which many own a part of. Many of my friends are part of the co-op.

    Also, Finland's largest retail conglomerate (with 48.3 % market share of retail in Finland) is a consumer co-op, which is also causing a very difficult situation for all other businesses in retail, as they're able to undercut practically everyone since they have less of a profit incentive. 2.4 million people have a membership, which is quite a sizable amount in a country of under 6 million (though I'm not sure if the number includes Estonians as well)

  • Dad Jokes @lemmy.world

    I thought someone had taken a dump in my shower

  • Yksi ongelma nykyisen day-ahead -hinnoittelumallin kanssa on se, ettei kuluttajien joustolla ole oikeasti mitään suoraa vaikutusta sähkönhintaan. Kuluttajien jousto auttaa sähköä riittämään, mutta lopulta sähkön hinta määräytyy sen perusteella, miten sähköyhtiöt ennustavat omien asiakkaidensa toimivan. Edellisistä mahtihinnoista opittiin, että suomalainen sähkömarkkina olikin odotettua joustavampi ja hintojen ei oikeasti olisi tarvinnut kivuta niin korkealle. (ennakoimatonta kulutusjoustoa saatiin esimerkiksi kiinteän sähkösopimuksen omaavien asiakkaiden solidaarisesta sähkönsäästöstä, johon ei ollut mitään taloudellista tarvetta) Ennusteissa käytetyt mallit kuitenkin onneksi tarkentuvat, ja sitä kautta hinta hiljalleen vakautuu kun suomalaisen kuluttajan käytöstä poikkeustilanteissa opitaan tuntemaan paremmin.

    Mitä tulee hinnan heittelyyn, se on oikeastaan toivottavaa ja tavoiteltavaa. Nykyisillä piikeillä markkinaehtoisen säätövoiman lisäämiselle syntyy sopiva markkinarako, ja jossain vaiheessa sitä aletaan rakentamaan toden teolla (viimeistään akkuteknologian kehittyessä pidemmälle). Tämä on jokseenkin tarpeellinen pykälä matkalla laajempaa uusiutuvien energianlähteiden käyttöä sähköntuotannossa. Samaa mieltä tuosta, ettei pörssisähkö sovellu kaikille. Lisäksi kiinteiden sopimuksien hinnat ovat jo palanneet järkeviin lukemiin (< 9 snt/kWh) ja jos pörssisähkön seuraaminen ei houkuttele voi taas vaihtaa kiinteään ilman, että häviää merkittävästi vaihtokaupassa.

    Suomessa sähkö on maailman mittakaavassa edelleen todella halpaa, myös tuolla kiinteällä sopparilla, ja monessa enemmän sähköä kuluttavassa OK-talossa (joita nämä suurimmat kuluttajat pääasiallisesti ovat) on tekemättä monia helppoja (ja keskivaikeita) sähkönkäyttöä vähentäviä remontteja. Monesta talosta puuttuu edelleen ilmalämpöpumppu, vaikka ovatkin sen verran edullisia nykyään, että maksavat itsensä nopeasti takaisin. Ilma-vesi -lämpöpumppu on hintavampi investointi, eikä vanhassa talossa välttämättä järkevää – käyttöveden lämmön talteenotto puolestaan on kohtuullisen yksinkertaista ja toteutettavissa useimpiin taloihin kohtuullisella vaivalla.

    Toinen huono tekninen valinta monissa sähkölämmitteisissä taloissa on tarpeettoman pieni lämminvesivaraaja – modernit varaajat on niin hyvin eristetty, että lämmönhukka on todella pientä ja mitoituksen voi huoletta vetää hiukan yli. Vesi kannattaa lämmittää halvan sähkön aikaan esim. 70 asteeseen ja säädellä sen käyttöä kalliin sähkön aikana. Varaajan voi kytkeä turvallisesti pois päältä jopa pariksi päiväksi jos kokoa on tarpeeksi, silloin vesi ei sekoitu ja pysyy turvallisissa lämpötiloissa vaikka kylmää vettä lisätään varaajan alaosaan odottamaan vastuksen kytkemistä päälle. Lisäksi kalliin sähkön aikaan kaikki menetetty lämpö varaajasta menee kuitenkin asunnon lämmittämiseen, sillä asuntoonhan se sieltä lopulta päätyy.

    Lieden kaveriksi voi hankkia muutamalla kympillä induktiolevyn, jolla ruoanlaitto sujuu huomattavasti pienemmällä sähkönkulutuksella (jos siis uusi induktioliesi kuulostaa liian kalliilta). Kalliin ikkunaremontin vaihtoehtona voi hankkia paksut verhot, jotka toimii käytännössä eristeenä ikkunan ja asunnon välissä ja vähentää asunnon vetoisuutta merkittävästi.

    Kylmälaitteet on oikeasti kehittyneet niin paljon viimeisen 30 vuoden aikana, että jos talosta löytyy ysärillä hankittu jääkaappi, niin uusi maksaa itsensä muutamassa vuodessa takaisin.1 Vaihtoehtoisesti voi torittaa muutaman vuoden ikäisen Mielen tms. laatulaitteen ihmisiltä, jotka vaihtelee niitä harrastuksena koteihinsa (näitä oikeasti löytää aivan naurettavan halvalla käytettynä ajoittain, myös esim. kierrätyskeskuksista). Ihan sama miten hyvin ne kestää, kaikki yli 15 vuotta vanhat kylmälaitteet on oikeasti ekologisempaa ja halvempaa kärrätä välittömästi kaatopaikalle ja vaihtaa uuteen.

    Tosiaan, nykyisillä sähkönhinnoilla voi käyttää yksinkertaista laskukaavaa. Jokainen watin ylimääräinen kuorma pistorasioissa maksaa reilun euron vuodessa (365 * 24 / 1000 * 0.12 = 1,05 €). Jos vaikka kuistilla on lamppu päällä joka yö pimeän aikaa, säästyy sen vaihtamalla 40 W hehkulampusta 7-8 W ledivaloon vähintään n. 10 € vuodessa pikaisella päässälaskulla. (kolmasosan vuodesta lamppu päällä, 13 € vs. 2,5 €, toteutunut sähkönhinta kaikkine kuluineen 12 snt/kWh)

    1: Esimerkkiarvoilla 1000-1500 kWh 20-30 v vanhalla jääkaapilla, 210 kWh uudella jääkaapilla, ja 12 snt/kWh keskimääräisellä sähkön kokonaishinnalla kulutukset ovat 150 €/v (1250 kWh) ja 25,2 €/v.

  • Onko yrityksesi bisnes järjestelmässä joka ei kykene promilleihin? Helppo ratkaisu jokaiselle tämän ongelman kanssa painivalle:

    1. Perusta toinen firma läpilaskuttamaan kaikki myynti ALVeineen ja tulouttamaan ALV valtiolle
    2. Kahden yrityksesi välinen kauppa on nyt ALV-vapaata, voit lakata välittämästä ALV-prosenteista
    3. Profit (- uuden yrityksen sivukulut)

    Kehittyneemmät koijarit voivat lisätä kohtaan 3 käteviä kirjanpidollisia kikkoja, kuten:

    • älä maksa läpilaskuttavan yrityksen kautta ALV:a vaan maksa niillä yrityksen liiketoiminnan (asiakaspalvelu, tuotepalautukset jne.) kulut suoraan – kun verottaja hakee yrityksesi veroveloista konkurssiin anna sen kaatua ja perusta uusi. Lisähyötynä pääset eroon kaikista ikävistä takuu- ja kuluttajansuojavaatimuksista, joita myyvälle yritykselle koituu. Jos viranomaisen epäilykset heräävät kävele piritorille ja lahjo kaksi henkilöä ostamaan peiteyrityksesi osakeanti nimelliseen 1 € hintaan.
    • siirrä heikommin tuottava työvoimasi uuteen peitefirmaan ja pilko firma konsernista pärjäämään näiden kanssa yksinään
    • jos yritykselläsi on negatiivista tuottoa tuovaa omaisuutta (tappiollisia liiketiloja tai liiketoimintaa) kuoppaa ne rauhassa uuden firman konkurssin kautta

    (/s itsestäänselvistä syistä, kommentoija ei vastaa "vinkkien" toimivuudesta)

  • Jokainen ihminen joka narahtaa liukulukujen käyttämisestä finanssilaskennassa pitäisi oikeuden määräyksellä pakottaa elämään ilman flotarikiihdytystä lopun elämänsä ajan. Näytönohjaimet ja liukulukuinstrut pois koneesta ja pelkkä integer-ALU käyttöön.

    Oppispahan...

  • Jotenkin näin urheilusta vähemmän ymmärtävänä kuulostaa ihan luonnolliselta, että sitä mukaa kun olympialaisiin kykenee osallistumaan aina vain suurempi osa maailman maista täysin palkein, ja suurempi osa kehittyvistä maista kykenee rahoittamaan maansa urheilua tosissaan, pienemmän Suomen mahdollisuudet menestyä olympialaisissa laskee. Tähän kun yhdistää huippu-urheilun kustannusten jatkuvan nousun ja sen, että rahoitus urheiluun on enenevissä määrin kiven alla, alkaa ihmetellä, että mistä ne korkeat odotukset saavutuksista olympialaisiin oikein tulee?

    Vaikka mitaleja ei tulisi yhtäkään, sijoitukset ovat valtion ja kansan kokoon nähden edelleen kohtuullisen hyvällä tasolla, ainakin mun ymmärtääkseni.

    Meillä on vähemmän kisaajia, vähemmän rahaa, kesälajeihin lyhyempi kausi ja siten hankalampaa treenata jne. Mistä ihmeestä ne mitalit oikein tulisi, kun kilpaillaan koko maailmaa vastaan – erityisesti maita, joille jokainen mitali on statussymboli johon autokraattisen persläpihallinnon rahoja voidaan upottaa lähes loputtomiin (esim. Kiina)

  • Quickly played the storyline of Detroit: Become Human through for the first time, some Dishonored for nostalgia and fell back to playing the PS2 games I never had the console for back when I was a child.

    Most of my recent hours have gone to Rayman 3, and there's a big heap of PS2 games to go through after that. I've noticed PCSX2 doesn't consume much battery, so my typical travel games tend to be PS2 games as well.

  • Samaa mieltä. Näkisin yhtenä suurena ongelmana myös sen, että kynnys kokeilemiseen nousee merkittävästi mikäli käyttäjiä joutuu luomaan – toki Areena taisi olla jo valmiiksi suomen suosituin striimauspalvelu, mutta kuitenkin. Ihmiset on yllättävän laiskoja ja käyttäjän tai kirjautuminen ylipäätään on rasittava hidaste, joka madaltaa käyttäjämääriä varmasti. Itsekin olen vaihtanut esimerkiksi VPS-tarjoajia kun ovat menneet rikkomaan pitkäaikaisen kirjautumisen tahallaan niin, ettei laite pysy kirjautuneena pysyvästi vaan potkitaan ulos aina päivän välein.

    Perustelut vaikuttaa vähän ontuvilta, esimerkiksi sisällön tekijänoikeuksien valvonnan suhteen YLE harvemmin näyttää sisältöä, jonka levitysoikeuksien omistajaa ihmeemmin kiinnostaa piratismi. Tyypillisesti elokuvat ovat klassikoita tai taide-elokuvia, muu sisältö YLE:n omaa tuotantoa ja vanhempia sarjoja, joiden piratismi tuskin haittaa ketään sen suuremmin. Esimerkiksi Redditin puolella on palloteltu teoriaa siitä, että YLE:n johdon tulospalkkiot olisi sidottu rekisteröityneiden käyttäjien määriin, ja tuon päättömän toiminnan perusteella siinä vaikuttaisi olevan ainakin jotain perää – varmaan tuon voisi jostain pöytäkirjoista tarkistaa. Harmi kyllä, sillä kunnollinen jokseenkin riippumattomasti rahoitettu vaihtoehto uutisten ja tiedon hankkimiseen on käytännössä välttämätöntä toimivalle demokratialle.

  • Dad Jokes @lemmy.world

    Why'd they fire the guy working as an internal advisor in the United Nations?

  • For local usage on linux there's virt-manager, has been good enough for my use at least, and the integrated spice client has relatively good graphics performance for normal desktop use.

    Edit: don't know about a good gui for running qemu on windows, though

  • No niin no, tämä voi olla epäsuosittu mielipide, mutta kerronpa nyt kuitenkin. Suomessa on oikeasti toimiva operaattorien kilpailu, jonka ansiosta meillä on todella kattava mobiiliverkko matalalla väestöntiheydellä, kilpailukykyiset liittymien hinnat ja useampi rinnakkainen mobiiliverkko, jotka mahdollistaa ihan todellisen kilpailun operaattorien välillä.

    30 € / kk liittymästä, jossa on rajattomat puhelut ja netti, 20-30 gt EU-dataa jne., on järjettömän kilpailukykyinen diili. Niin kilpailukykyinen, että suomalaiset teleoperaattorit joutui hakemaan EU:lta poikkeusluvan laittaa asiakkailleen datakatot EU-alueen sisällä, koska vastaavaa diiliä ei ollut saatavilla missään muualla. Jos reissaan vaikkapa Saksaan, mulla on omassa Elisan liittymässä enemmän dataa käytettävissä, kuin muilla paikallisilla ympärillä, vaikka ne maksaa liittymästään enemmän.

    Tämä palveluntaso yksinkertaisesti vaatii sen, että keskimääräisen asiakkaan lasku jää siihen 20-30 € korville, ja mikäli tuo ei onnistu on keksittävä muita paikkoja mistä ne tulot pääsee hankkimaan. Muuten ei jää rahaa, millä kuolettaa investoinnit, maksaa palkat, ja mitä muuta nyt yritysken kannattava pyörittäminen vaatii.

    Suomessa liittymät ei ole riistohintaisia, vaan oikeasti kilpailtu lähes niin alas kuin ne pystyy saamaan. Se hinta on sama kaikilla ei kartellin vuoksi, vaan koska toimintaan liittyy välttämättömiä kuluja, jotka on pakko repiä jostain. Väittäisin, että jokainen 10-15 € kuukausimaksuinen liittymä tekee operaattorille tappiota, sillä infran ylläpito ei ole halpaa. Jos vertailee hintoja muuhun Eurooppaan, meillä on todella halvat hinnat verrattuna siihen, mitä sillä rahalla saa – eikä yhtä hyviä liittymiä ole saatavilla oikein missään, kaikkialla on jonkinlaiset datakatot olemassa.